MISTÄ LÄHDIN?

Kun päätin antaa itseni hajota palasiksi, jotta voisin lähteä nostamaan itseäni uudestaan pystyyn, elin ikään kuin kahden todellisuuden maailmassa. Elin elämää identiteettinäni

lähtökohtaisesti tietoinen, iloinen, valoinen, lempeä, rakkaudellinen minä, joka uskoo mahdottomankin olevan mahdollista. Samalla sen rinnalla kulki toinen todellisuus, jossa sisäinen valoni ei päässyt hohtamaan. Siinä todellisuudessa olin pieni ja heikko, muiden alapuolella, kykenemätön tekemään itse viisaita päätöksiä.

 

Tämä haitallisten uskomusten maailma repi rikki psyykettäni: en voinut mitenkään ymmärtää miten voin tietää olevani vahva ja pystyväni mihin vaan ja samaan aikaan kokea, että en pysty mihinkään. Ainoa vaihtoehto oli astua tulikokeeseen ja katsoa mitä jää jäljelle, kun muutoksen liekit polttavat kaiken epätodellisen mennessään.

  • 26v. lapsi naisen kehossa

  • Yrittäjä, mutta en tajunnut olevani oma pomoni tai oikein edes työntekijä!

  • Ei yhteyttä kehooni tai tunteisiini, näkökulmani lähtökohtaisesti dissosioitunut

  • Mielentilani taustavaikuttajat ja sisäisen puheeni värittäjät olivat yleensä häpeä, puskeminen, turhautuminen ja/tai overwhelm

  • Tyytymätön omaan suoriutumiseeni, häpeä aikaansaamattomuudestani

  • Usein jumissa hengissä selviytymisen kuopassa, jossa kaikki tekeminen tai edes kommunikoiminen tuntuu ylivoimaiselta

  • Tieto mitä ja missä haluaisin "isona" olla sekä usko sen saavuttamiseen, mutta ei tietoa miten ylittää nykyhetken ja tulevaisuuden välinen railo

  • Rahavirta sisäänpäin erittäin epäsäännöllinen, vastaanottamisen taito hukassa

(Tulossa) Lue lisää rikkomistani uskomuksista ja hajottamistani käyttäytymiskaavoista.

©2020 by Lumerina